Pihapuuhia

Alkaa pikkuhiljaa olla kukkapenkit valmiina ottamaan kesää vastaan. Tänään siivosin viimeiset. Tai kyllä niissä vielä hommaa riittää, mutta alustava työ on tehty.
Silloin kun tätä taloa aloitimme rakentamaan vuonna 1999 niin samana vuonna perustin myös ensimmäisen kukkapenkin. Joitakin taimia ostin puutarhaliikkeestä, mutta suurin osa oli tuttavien kukkapenkeistä saatuja alkuja. Olin myös niin näppärä, että tein kartan kukkapenkeistä, mihin merkitsin kaikkien kasvien istutuspaikat ja ajat. Joka vuosi kuitenkin tapahtui jotain, jotkut kasvit kuolivat ja hankin tilalle ja lisäksi uusia. Perustin myös uusia penkkejä ja jotkut kasvit levisivät ja niitä piti jakaa, toisia piti muuttaa uusiin penkkeihin ihan niiden hyvinvoinnin vuoksi, tai sitten ne osoittautuivat liian suuriksi tai pieniksi siihen kohtaan, mihin ne ensin istutin. Pikkuhiljaa puutarhakartastani tuli niin sekava, että siitä ei saanut mitään selvää. Näin keväisin kyllä ihan vakavasti aina harkitsen tekeväni uuden kukkapenkki kartaston. Nytkin muistan ihan selvästi, että viime syksynä istutin jonnekin uusia tulppaanin sipuleita, mutta en yhtään muista minne. Istutin myös varjoliljojen sipuleita, ja siitäkin minulla on vain pieni aavistus minne mahdollisesti ne tulin istuttaneeksi.
Näin keväisin aina myös mietin, että syksyllä pitää sitten lisätä näitä kevätkukkijoita, kuten krookuksia, lumikelloja, sinililjoja ja helmililjoja. Keväällä niitä varten näkyy aina selvästi hyvät, tyhjät paikat penkeissä, mutta kun päästään syksyyn ja olisi niiden istuttamisen aika, niin kaikki penkit näyttävät olevan aivan täynnä, enkä mitenkään muista mihin ne suunnittelin keväällä istutavani. Tässäkin olisi kartta hyvänä apuna.

Nyt kun on ollut niin ihanan lämpimiä päiviä, niin ajattelin kaivaa puutarhakalusteetkin esille. Kannoin ne syksyllä autotallin päätyyn rappujen alle suojaan, mutta olisi pitänyt arvata, että mieheni oli järjestyksen ihmisenä kasannut ne sinne uudestaan tiukaksi torniksi ja päällystänyt koko komeuden pressulla. Päätin, että ne on saatava takapihalle ilman hänen apuaan, mutta yksin en kyllä siitä selviäisi.
Onneksi oli nuorisoa paikalla ja yhteistuumin saimme kasan purettua ja kannettua kalusteet takapihalle. Päälimmäiset tuolit olivat kyllä aika korkealla ja varsinkin pöydän kanssa meinasi olla ongelmia sen painon vuoksi. Keinunkin sain koottua paremmin kuin viime vuonna. Ainoastaan keinuun kuuluvat tuulipainot olivat niin painavat, että vaikka pystyin ne kottikärryillä tuomaan keinun viereen, niin kiinnitys jäi sitten miehen hommaksi.
Kellarissa talvehtineet hortensiatkin tekevät jo silmuja, ja pelargoniassa on jo paljon lehtiä. Varmuuden vuoksi olen kuitenkin nostanut ruukut aina yöksi sisälle. Syntymäpäivälahjaksi saamani kukankin istutin ulkoruukkuun niin se kestää kauemmin.

Paprikan taimet ovat kasvaneet taas pikkuisen ja avomaankurkut ovat tehneet ensimmäiset sirkkalehtensä. Lähipäivinä pistän maissin siemenet multiin kun kerran tuntuu tulevan niin aikainen kevät. Pidän taimia sitten kasvihuoneessa ensin alkuun, jos ilmat vaikka viilenevätkin. Kyllä on ihanaa kun tulee kesä ja pääsee taas keskittymään pihapuuhiin täyspäiväisesti.