sunnuntai 10. joulukuuta 2017

Kuulumisia pitkän tauon jälkeen

Uusi studioni tuntuu nielaisseen minut niin että kaikki muu -kuten tämä blogi- tuntuu jääneen unohduksiin, tai ainakin nukkuu Ruususen untaan. En tiedä onko se laisinkaan huono asia, sehän vain kiistatta todistaa kuinka onnistunut ratkaisu koko studio oli. Viihdyn siellä todella hyvin ja tuntuu siltä että se näkyy myös työni tuloksissa.


Alkuvuodesta innostuin murrineista. Itseasiassa huomasin, että osaisin tehdä niitä itse. Olin toki koittanut tehdä murrineita jo aikoja sitten ja onnistunutkin sellaisissa hyvin yksinkertaisissa murrineissa melko hyvin, mutta tällaisen kolmiulotteisen murrinin teossa ja  sen istuttamisessa helmeen oli edelleen runsaasti opittavaa.
Ihan tiedoksi niille, jotka eivät tiedä mikä murrini on niin se on tuollainen pieni yksityiskohta, joka tehdään lasitangoksi ja leikataan sitten pieniin osiin, jotka sulatetaan isompaan työhön. Näin saadaan todella pieniä yksityiskohtia. Tuossa ylläolevan helmen kukat ovat noin 3-5mm halkaisijaltaan.

Ruusumurrinit ovat tässä helmessä minun tekemäni, mutta perhosen olen ostanut, sen on tehnyt Jackie Gundelfinger, Amerikkalainen lasitaiteilija.  Perhosen valmistamiseen tarvitsisin sellaisen muotin ja parempi olisi jos polttimeen saisi tehokkaamman liekin kuin mitä minulla tällä hetkellä on, joten perhosta en vielä pääse edes yrittämään. Ehkä eräänä päivänä sekin onnistuu, mutta toistaiseksi ostan perhoseni Jackielta. Alkuvuodesta tein paljon näitä isoreikäisiä helmiä, jotka ovat siitä käteviä että tällaisen helmen voi pujottaa suoraan ketjuun, koska lukko kuin lukko menee tuosta reiästä läpi. Haluaisin kuitenkin saada helmet viimeisteltyä niin että tuossa reiän ympärillä olisi sellainen hopeinen reunus. Kokeilin sellaisia liimattavia, mutta jäin epäilemään liimauksen kestävyyttä.


Tänä syksynä tein itselleni myös mehiläismurrinin. Ensimmäinen versio ei ollut sitä mitä hain, mutta tämä toinen versio onnistui minusta todella hyvin. Näitä hunajaisia helmiä on ollut todella hauska tehdä ja minusta tuntuu että ne paranevat joka kerta. Melkein kuulen surinan ja maistan makeuden.


Keväällä ostin myös ensimmäisen muottini, jolla voi tehdä halkaisijaltaan kolme senttiä olevia linssin muotoisia helmiä. Kuvittelin että sillä saa helposti kauniin muodon helmeen. Arvata saattaa että olin väärässä. Sain kyllä tehdä useammankin harjoituskappaleen, että pääsin siihen vaiheeseen, missä muoto oli edestä katsoen symmetrisen pyöreä ja sivulta kaunis litteä soikio ja ehkä vaikein kohta on saada reiän ympäristö kauniiksi sileäksi ja huomaamattomaksi. Puhukoon yllä oleva kuva puolestani. Tähän en voi kuin olla tyytyväinen.