sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

Artemisian rohkeus

Lainasin kirjastosta Susan Vreelandin "Artemisian rohkeus" kirjan. Oli minulle ennestään outo kirjailija ja oikeastaan valitsin kirjan siksi, että tarina sijoittui 1600-luvun Italiaan ja kannessa oli kaunis maalaus tuolta ajalta.
Kirjan tarina perustui 1600 luvulla eläneeseen naistaiteilijaan Artemisia Gentileschiin ja hänen elämäänsä. Totuuspohjainen, mutta kirjailijan mielikuvituksella höystetty tarina. Tekijän huomautuksessa kirjan alussa sanotaan: "Niin kuin maalari joka pukee vuosisatojen takaiset henkilöt oman aikansa vaateparteen, minä olen yrittänyt esittää Artemisia Gentilschin siten, että hän puhuttelisis meitä nyt kolme ja puoli vuosisataa myöhemmin." Minun kohdallani kirjailija onnistui täydellisesti, tämä pieni kirja puhutteli minua enemmän kuin moni muu viime vuosina lukemani kirja -ja niitä luettuja kirjoja on monta.
Ehkä se puhutteli koska olen itsekin taiteilija, ehkä siksi että olen nainen. Ehkä se oli vain hyvin kirjoitettu. Minulle taide on osa elämää, Artemisialle se oli kaikki. Lisäksi iso osa kirjasta tapahtuu Firenzessä, joka on yksi  lempikaupunkejani. Olin Firenzessä ensimmäisen kerran joskus parikymppisenä ja se vei sydämeni kertaheitolla. Luettuani tämän kirjan iski myös halu mennä sinne, nähdä taas kaikki se taide, mitä siellä on. Kävellä keskellä historiaa.
Kirjassa oli minusta hienoja oivalluksia siitä mitä taide on ja mitä on olla taiteilija, mutta mielestäni ei tarvitse olla taiteilija, jotta tämä kirja puhuttelisi, kyse on pitkälti ihmissuhteista ja siitä kuinka kukin elämäänsä elää. Jokaisella on vaihtoehtoja ja jokainen tekee elämänsä aikana valintoja, jotka sitten muokkaavat sitä millaiseksi itsekunkin elämä muodostuu. Joillekin asioille ei mitään voi, mutta paljon on kuitenkin kiinni ihmisestä itsestään.
Tämä oli jopa niin hyvä kirja että nyt se pitää jostain löytää omaan hyllyyn. Suosittelen lukemaan.
Laitan tähän loppuun vielä pienen lainauksen kirjasta:

"Jos ihminen rakastaa jotakin yli kaiken muun, jos hän antaa arvoa sydämensä ja kättensä työlle, silloin hänen pitäisi luonnostaan, empimättä, panna siihen koko sielunsa, jakamattomana ja puhtaana. Vähempi ei suurelle taiteelle riitä."


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttien valvonta on otettu käyttöön. Blogin kirjoittajan on hyväksyttävä kaikki kommentit.