keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Opiskelua

Eilen oli taas opiskelussa lähipäivä, eli piti mennä Tampereelle. Lähipäivät ovat TAKK:n yrittäjyysyksikössä HioOMOssa. (Koulutuksen alkamisesta omalta osaltani kerroin täällä.) Täytyy sanoa, että tämä on ollut onnistunut vahinko, todella mielenkiintoista on ollut ja olen jo alkanut avautua aivan uudenlaiselle ajattelulle tätä yritystäni koskien. Ihan ensimmäinen askel on se, että ylipäätään ajattelen Piaeliinaa yrityksenä. Ei ole muuten ihan helppoa kääntää ajatuksiaan, että tämä on yritys, jonka pitää tuottaa niin, että tienaan sillä elantoni. Tähän asti se on ollut vähän niin kuin pieni kissanpentu, joka on vaan suloinen ja jolle pitää antaa vähän ruokaa, hellyyttä ja siivota sen hiekkalaatikko. Kesäisin sen on voinut päästää ulos ja silloin sitä on hiukan murehtinut, kuinka se pärjää, mutta aina se tulee takaisin ja sitten taas annetaan vähän herkkuja ja silityksiä, ja kissa pärjäilee itsenäisesti kaipaamatta oikeastaan sen kummemmin minua. 
Nyt tämä yritykseni on muuttunut koiranpennuksi, joka vaatii enemmän aikaa ja koulutusta. Koiran pitää myös kasvaa pennusta isoksi ja vahvaksi. Koira tarvitsee huolenpitoa paljon enemmän kuin kissa, mutta koirasta voi olla myös paljon muutakin iloa kuin vain se suloinen karvakerä, joka kehrää sylissä silloin kuin sitä itseään huvittaa ja on kaunis katsella.


Eilen meillä oli aiheena pitchaus. Ensimmäisen kerran tapasimme myös mentorimme Tirrin, eli Kolmannen Persoonan Tanja Verhon. Lempinimi Tirri kuvasi häntä hyvin, hän oli juuri sellainen, siis positiivisessa mielessä.
Pitchaus tarkoittaa sitä, että pitää lyhyesti esittää yrityksen sisältö tai idea, niin että kuulija sen ymmärtää ja kiinnostuu. Meidän piti laatia hissipuhe, eli sinä aikana kun hissi kipuaa ensimmäisestä kerroksesta viidenteen pitää puheen alkaa ja loppua. Puhetta ei siis ollut tarkoitus pitää hississä, vaan oleellista oli sen kesto ja vielä oleellisempaa sen sisältö.Kuulostaa helpolta, mutta ei kuitenkaan ole. Minun puheestani kaksi ensimmäistä lausetta meni hyvin ja sitten unohdinkin, mitä piti sanoa ja loppu oli löpinää. Mutta tiedän idean ja saan sen hissipuheen varmasti ensi kevääseen mennessä tehtyä.
Tirri osasi kyllä sanoa meille suorat sanat huumorilla höystäen, mutta niin että varmasti jokainen ymmärsi pointit. Muutenkin olen kovasti tykännyt näistä lähipäivistä, ainakin minulle ne ovat antaneet jo paljon. Kaikki eivät ole käyneet lähipäivillä, mutta nämä kaksi viimeistä kertaa olivat kyllä pahasti käsityömessujen molemmin puolin. Useimmat meistä ovat käsityöyrittäjiä, joten on ymmärrettävää että rahkeet eivät vaan ole riittäneet, kolmen päivän messut kyllä imevät mehut tehokkaasti.


Kaikilla muilla tuntui olevan tosi hyvät liikeideat ja konseptit. Ihaillen kuuntelin heidän visioitaan ja sitä, mitä heillä jo oli. Kaikilla oli valtavan hyvät tuotteet, tarvitaan vielä se jokin, että muu maailmakin huomaa heidän tuotteidensa loistokkuuden. Minulla on kyky tehdä kauniita helmiä ja akvarelleja, kirjoittaa ja piirtää. mutta totta puhuen siinä se sitten onkin. Pitää lähteä aivan alusta ja kehittää jokun tuote. "Koiranpentuni" pissaa vielä lattialle ja kaluaa pöydänjalkoja. Pitää se nyt ensin opettaa sisäsiistiksi ja istumaan.

Ps. Lisäsin myös tämän blogin tunnisteisiin sanan yritys. Ensimmäinen askel on otettu.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttien valvonta on otettu käyttöön. Blogin kirjoittajan on hyväksyttävä kaikki kommentit.