Kirjojen lumoa

Pitkästä aikaa kirja, jonka luin innostuneesti. Luin sen lähes yhtäputkea, mitä nyt oli välillä pakko vähän töitä tehdä, mutta en olisi raskinnut sitä lainkaan keskeyttää jos se mahdollista olisi ollut. Kirja oli Jyrki Heinon Kello. Joskus vuosi sitten luin saman kirjailijan kirjan Kellari. Se oli historiallinen dekkari, jonka tapahtumat oli sijoitettu 1700-luvun lopun Turkuun. Tämä Kello on tavallaan jatkoa sille. Tavallaan siinä mielessä, että molemmat kirjat ovat ihan itsenäisiä tarinoita, mutta päähenkilö on sama ja samoissa maisemissa ollaan. Ei siis ole pakko lukea Kellaria ensin päästäkseen kärryille Kellosta. Suosittelen kuitenkin lukemaan, koska Kellarikin oli hyvä kirja. Jos siis tykkää historiallisista romaaneista tai dekkareista.

Kellarissa kerronta ei paikoitellen ollut niin kovin sujuvaa ja innostavaa, mutta siinä oli hyvä juoni ja hyviä kuvauksia aikakautensa Turusta. Tässä Kellossa ei tökkinyt mikään, vaan tuli tunne että kirjailija oli päässyt vauhtiin ja kunnolla päähenkilönsä pään sisään sekä oli 1700-luvun Turussa kuin kotonaan.

Olin juuri saanut tämän Kellon viimeisen rivin luetua kun kirjastosta tuli tekstiviesti, että tilaamani kirja on saapunut. Mietin sitten, että minkä ihmeen kirjan olin mahtanut tilata kun en mielestäni ollut tilannut mitään. Lähdin siis kirjastoon palauttamaan Kellon ja katsomaan, mikä minua siellä odotti.

Siellä oli Bernard Cornwellin Pakanavaltias. Tätä kirjaa olin kysellyt kirjastosta joskus talvella kun olin saanut sarjan aikaisemmat kirjat luettua. Näistä kerroin täällä. Se tuli vasta nyt, koska sitä ei oltu vielä suomennettu silloin kun sitä kyselin. Ei pettänyt tämäkään kirja, samalla tyylillä jatkui, kuin ne sarjan aikaisemmatkin. Valitettavasti taas vaan joutuu odottamaan sitä seuraavaa. Tämä ei ollutkaan se päätösjakso kuten kuvittelin.

Joka tapauksessa oli todella mukava taas lukea sellaisia kirjoja, mitkä veivät mukanaan. Tässä on tullut luettua niin monta keskinkertaista tapausta välillä. Minulla on yleensä aina joku kirja kesken, mutta kun nyt oikein aloin miettimään, mitä muuta olen lukenut viime aikoina, niin lopputulos oli, että en mitään mainittavaa.