Ihanan kesäinen ilma koko päivän! Aamulla tuntui vähän ahdistavalta, kun ajattelin, mitä kaikkea pitäisi tänään tehdä jotta voin hyvillä mielin huomenna lähteä Helsinkiin. Hetken oli sellainen olo, että tekemistä on niin paljon, ettei tiedä mistä aloittaisi.
Arvata sopii, keskityinkö olennaiseen. Vaikea sanoa, kun en ole ihan varma, mikä olisi ollut olennaista. Riippuu siitä miltä kantilta asiaa katsoo. Mietin vähän helmien esillepanoa ja sitä varten harrastin vähän leikkaa-liimaa-teippaa askartelua, tein myös lisää niitä mansikkahelmiä ja putsasin eilen tehdyistä helmistä reiät.
Kovin olennaista ei ehkä ollut lukea Igguldenin Miekkojen kenttää, mutta kun se on kesken, niin luin sitä aina välillä. Uutta pianokappaletta harjoittelin myös aina pianon ohi kulkiessa. Jos sitä ei harjoittele, niin ei sitä ikinä opikaan, joten tavallaan se on olennaista. Taimilaatikot siirtelin ulos opettelemaan ulkoilmaa ja kastelin ne. Se oli ainakin olennaista. Tästä tulikin mieleen, että kuka muistaa hoitaa niitä viikonlopuna, ovatko ihan kuolleita ja kuihtuneita kun tulen takaisin? Muu perhe kun on tottunut siihen,että kasvit kuuluvat minun valtakuntaani, eivätkä yleensä niiden puoleen korviaan loksauta.

Paprikat ja avomaankurkut olen jo siirtänyt isompiin purkkeihin, mutta maissit ovat vielä pienissä. Maltan tuskin odottaa, että viikonloppu on ohi ja pääsen oikein kunnolla kasvimaan perustuspuuhiin ja saan kasvihuoneen täytettyä. Jos tätä Käsityökorttelia ei olisi, niin minulla olisi jo kasvihuone valmiina ja kasvimaa perustettu.

Lipstikka on kasvanut parissa päivässä niin, että poimin siitä jo ensimmäisen sadon kuivatettavaksi. Tein tänään ruuaksi siskonmakkarakeittoa ja tuntui niin mukavalta kun siihen sai hakea lipstikat ja ruohosipulit ulkoa. Ruanlaitto nyt ainakin oli olennaista. tein sitä oikein ison kattilallisen, jotta muu perhe voi sitten syödä sitä vielä lauantainakin.

Pari vuotta sitten muutin hiekkalaatikon yrttimaaksi. Lapsi kasvoi hiekkalaatikosta ylitse ja päätin ottaa sen omaan käyttööni, kuten myös leikkimökistä on tullut minun puutarhavarastoni. Tässä multalaatikoksi muuttuneessa hiekkalaatikossa kasvaa ruohosipulia, kiinansipulia, kirveliä, piparminttua, persiljaa, rosmariinia, sitruunamelissaa ja mansikoita.

Pihalla puuhaillessa revin välillä kanoille tuoretta ruohoa. Ne aina odottavat herkkuja kun huomaavat jonkun ohi kulkevan. Se oli olennaista kanojen hyvinvoinnin kannalta. Pyykinpesu ja tiskit olivat olennaisia koko perheen kannalta.
Olennaista oli myös kirjoittaa tätä blogia, koska tässä nyt kirjoittaessani ja näitä kuvia ladatessa, ihan konkreettisesti huomasin kuinka mukava päivä tämä taas on ollut. Ja olen keskittynyt olennaiseen, mitä se sitten lieneekin.