Kasvimaa

Kauhea urakka perustaa kasvimaa. Monta tuntia lapioimista ja haravoimista.
Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja niskahiukset olivat hiestä märkänä, mutta minä kyllä nautin kaiken aikaa.
Jo muutamana vuonna olen perustanut kasvimaan samalla mallilla. Peltotilkkuni on ensin äestetty -se on miehsten hommaa. Sitten tulen minä rautaharavan kanssa ja järjestelen sillä mullat penkeiksi. Siinä sain kyllä kämmenet punaisiksi ja helliksi, vaikka oli työhanskat kädessä koko ajan.
Rautaharavalla saa kätevästi eroteltua isoiksi jääneet multakokkareet ja rikkaruohonjuuret. Kuusi penkkiä tein tähän kohtaan asti valmiiksi eilen. Tänään sitten menin kasvimaalle sanomalehtinippu kainalossa. Levittelin sanomalehdet tasaiseksi matoksi penkkien väliin jääville käytäville ja sitten lapion päälle kunnon kerroksen sahanpurua. Sahanpurun pitää olla lehtipuusta lähtöisin koska havupuun puru happamoittaa maata.
Meillä tätä sahanpurua riittää, koska koko talo lämpiää puilla ja aikaisin keväällä menee pitkä tovi klapikoneen vierellä puita tehden. Siinä sitä purua syntyy. Koska keksin peittää nämä kasvimaan käytävät purulla, niin nykyään koivuklapit tehdään erikseen.Tämä sanomalehtipohjainen sahanpurumatto käytävillä on osoittautunut erinomaiseksi ratkaisuksi rikkaruohoja vastaan ja lopulta ne kuitenkin maatuvat ja syksyllä kun pelto kynnetään niin sinne hukkuvat.

Kun sitten sain käytävät valmiiksi niin kaivoin siemenpussit esille ja ryhdyin kylvämään. Sipuleita oli pitkälle toistasataa, porkkanaa pari pussia, salaattia paria laatua ja saalaattihernettä. Sitten loppuivat penkit ja oli tehtävä vielä pari lisää. Lisää sanomalehtiä ja purua.
Eikä homma vieläkään ohi ole. Kaikkea kun ei voi vielä laittaa maahan, vaan on odoteltava kesäkuun puolelle. Mutta tältä osin on valmista. Nyt voi ottaa kirjan käteen ja oikaista ruotonsa pihakeinuun. Kuunnella lintujen liverrystä ja mehiläisen surinaa tulppaanipenkissä ja ehkä torkahtaa hieman.