Turhautuminen

Koko päivä on mennyt tässä koneen vieressä kököttäessä. Minulla on verkkokauppa ollut viime kesästä lähtien. Sitä mainostettiin helppona ja nopeana. Olen kyllä tullut toisiin aatoksiin jo monen monta kertaa. Tänään olen päättänyt että kun sopimukseni kaupan kanssa umpeutuu niin en varmasti sitä enää uusi. Verkkokaupan pyörittäminen tuntui aivan yksinkertaiselta asialta ja siihen löytyi runsaasti kaikenlaisia ohjeitakin. Niistä ohjeista vaan ei tunnu olevan mitään hyötyä sitten näin käytännössä. Minä ainakaan en osaa niitä tulkita. Tuntuu tyhmältä jatkuvasti olla yhteydessä asiakastukeenkaan, mutta pakko on kun olen sen putiikin kerran perustanut ja lisäksi maksanut pitkän pennin siitä.
Myönnän että oli tyhmää suinpäin tehdä vuoden sopimus, olisi pitänyt ensin ottaa pieni ilmaisversio ja harjoitella sillä. Epäilen kuitenkin että siinä ei olisi tullut näitä nyt vastaan tulleita ongelmia koska myytävää olisi voinut olla niin vähän.
Minulla tökkii tässä ihan kaikki. En ymmärrä tätä tietokoneiden terminologiaakaan. Alunalkaen en saanut sitä etusivua mieleisekseni. Se on kamalan tylsän näköinen. Sitten kuvatkin ovat armottoman epäselviä, mikä tietysti johtuu osin kamerastanikin, mutta samat kuvat ovat paljon parempia esim. facebookin sivuilla.  Kaiken pohjalla on tietysti se, että minä en tykkää yhtään omien töideni myynnistä. Tai en osaa. Siksi ajattelinkin että verkkokauppa olisi hyvä ratkaisu kun siinä ei ikäänkuin tarvitse itse myydä. Vaan eihän se niin ole. Sitä kauppaa pitää tietenkin mainostaa ja se taas tökkii. Aina kun teen facebookkiin postauksen mikä vähänkin viittaa mainostamiseen tunnen suunnatonta noloutta. Se on sukua sille että kun joku tulee kysymään mitä jokin helmi/koru/taulu maksaa, en mitenkään tahdo pystyä hinnoittelemaan yhtään mitään. Siinä sitten kiemurtelen kuin mato koukussa, ja selitän ettei se nyt oikeastaan myynnissä olekkaan, kun en pysty hintaa ääneen sanomaan. Verkkokaupassa on se hyvä puoli että sinne voi pistää hinnat näkyviin ja se on siinä. Tässä minun kaupassani se onkin se ainoa hyvä puoli, nyt ne on hinnoiteltu, kaikki mitä olen sinne pistänyt.
Sitten on runsaasti sitä mitä en ole sinne pistänyt. Joidenkin töiden tekemiseen menee aikaa viikkokaupalla ja joistakin ei vaan raski luopua. Jotkut työt taas ovat niin henkilökohtaisia, että niitä ei voi myydä sen takia. Mutta kun minäkään en elä pelkästä pyhästä hengestä. Pitää syödä ja maksaa laskuja ja silloin olisi ihan pakko jotain joskus myydä. Niinpä luulinkin tämän verkkokaupan olevan vastaus tähän kaikkeen. Kuinka väärässä olinkaan!
Tämän vuodatuksen jälkeen palaankin taas keskustelemaan kaupan asiakastuen kanssa.  Istun tässä koneen vieressä luultavasti koko loppupäivän ja aloittamaani uuteen orvokkilaukkuun ei tule ommeltua helmeäkään. Tunnen siis äärimmäistä turhautuneisuutta....