Puutarhan kuulumisia

Eilen satoi ja paistoi yhtäaikaa, joten syntyi myös sateenkaari. Se oli aivan täydellinen kaari, mutta niin lähellä että en saanut kokonaisuudessaan mahtumaan kännykkäni kuvaruutuun. Housunpuntit kastuivat kun kahlasin pitkässä heinikossa sateenvarjoni alla etsimässä sopivaa kuvakulmaa. Vaikka koko kaari ei kuvaan mahtunutkaan, niin sain kuitenkin sen himmeämmänkin varjokaaren kuvaan näkyviin.

Illalla kuulin, kuinka maa puhui. Se oli kyllä varsin outo ilmiö, enkä vieläkään käsitä, mistä tai miten se ääni syntyi. Mieheni kanssa menimme keräämään kanoille voikukanlehtiä ja aina kun repäisi nipun lehtiä maasta, ympäriltä alkoi kuulua aivan kummallista ääntä. Se oli vähän kuin rouskutuksen ja pulputuksen sekoitus. Tutkimme ruohikkoa, josko siellä olisi ollut sammakoita tai muita eläviä, mutta ainoastaa yksi etana löytyi. Mietimme, että jos olisi yksin hämärässä, niin olisi jäänyt kanojen ruohot hakematta. Olisi kyllä mielenkiintoista löytää selitys tälle ilmiölle!

Alppiruusu ei onneksi ole ollut moksiskaan sateesta ja viileästä alkukesästä. Viime kesänä se ei muuten kukkinut ollenkaan ja lisäsinkin silloin sen juurelle rhodomultaa. Ehkä tämä kukinta on sen ansioita ja ajattelin lisätä sitä tänäkin vuonna kunhan kukinta on ohi.

Tämä juhannuspioninikin on tänä kesänä komeampi kuin koskaan. Sain alun eräältä ystävältäni monta vuotta sitten ja aina se keväällä maasta nousi, mutta oli enemmän tai vähemmän surkean näköinen ja todella pienikasvuinen vuosia. Viime vuonna se ensimmäisen kerran teki pari kukkaa, mutta nyt se näyttää jopa rehevältä. Hopeahärkkikin kukoistaa, mutta se kukoistaa kyllä joka vuosi.

Unikotkin ovat olleet hyvin kukassa. Tämä kerrottu unikko on kukkinut jopa runsaasti ajateltuna, että se on jäänyt tuonne liljojen ja kellojen alle, mutta niin vaan se työntää kukkavartensa sieltä väleistä.

Myös iirikset ovat kukkineet runsaasti ja tuo keltainen päivänlilja juuri aloittelee kukintaansa. Nuppujen määrästä päätellen kukinnosta tulee tänäkin vuonna upea. Olen niin iloinen, että uudistin tämän suihkulähteen tänä keväänä, kun sen ympärillä nyt kukkiikin näin kauniisti. Nyt se on todella kaunis kokonaisuus ja vieressä oleva patiokin on nyt paljon käyttökelpoisempi kuin aiemmin, koska rippijuhlien vuoksi laitoimme siihen katoksen. Tosin rippijuhlien aikaan satoi ja oli kylmä, niin ettei sitä silloin käytetty, mutta sen alla ovat nyt puiset puutarhakalusteet sateelta ja paisteelta suojassa. Ulkonäöllisestikin se sopii siihen, vaikka aluksi epäilinkin sen sopivuutta. Suihkulähteen kunnostuksesta kerroin täällä, siinä on hyvä kuva verrata, kuinka kukkapenkki suihkulähteen ympärillä on rehevöitynyt kuukauden aikana.

Akileijat kukkivat myös ympäri pihapiiriä. Niitä löytyy uskomattoman montaa eri värisävyä. Olen antanut niiden vapaasti lisääntyä, joskus siirtänyt vaan parempaan paikkaan. Tänä vuonna noita sini-violetin sävyisiä tuntuu olevan enemmän kuin punertavia. Viime vuonna oli yksi yksilö sinivalkoinen, mutta nyt siinäkin on ihan siniset kukat.
Juhannusruusut eivät vieläkään ole nuppujaan avanneet, mutta uskoisin senkin pian tapahtuvan. Sen vaaleanpunainen sisar, eli Suviruusu sen sijaan jo hieman raottelee nuppujaan ja Torniolaakson ruusu on avannut jo monta nuppua täyteen kukoistukseensa.