Tänä aamuna olen tehnyt sitten useamman harjoituskappaleen raitahelmiä, pitäähän sitä nyt uutta taitoa alkaa hiomaan. Tänään lähinnä kokeilin miten eri värit venyvät raidoiksi ja ihan vaan tätä tekniikkaa harjoittelin. Huomenna taas näkee, mitä uuni sisältää.
Mutta kyllä se tänään oli huomattavasti hauskempaa kun se alkoi sujua.
Nyt tuntuu jopa hiukan kummalliselta että mikä siinä niin vaikeaa oli. Sama se on kun katselee jonkun taitajan työskentelyä missä tahansa lajissa, vaikka kokki joka käyttelee keittiöveistä, niin näyttää ihan helpolta ja kun sitten itse kokeilee niin eihän siitä mitään tule, korkeintaa saa haavan sormeensa.
Kyllä se vaan on niin että tekemällä oppii, toiset oppivat nopeammin ja toiset hitaammin. Jos kuuluu siihen hitaiden ryhmään niin kärsivällisyys ja sisu ovat silloin kysyttyjä ominaisuuksia, niiden avulla pääsee lopulta ainakin aika lähelle sitä haluttua päämäärää. Toiset asettavat riman korkealle, toisille riittää vähempikin tai huippua tavoitellaan rappu kerrallaan. Pitäisi vaan muistaa ettei vertaile omia töitään muiden töihin vaan niihin omiin aiemmin tehtyihin, tavoite voi olla siinä mestarityössä, mutta vertailu matkan varrella ei.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttien valvonta on otettu käyttöön. Blogin kirjoittajan on hyväksyttävä kaikki kommentit.